Ansaittu vapaapäivä

Current location: Still Hannover

Viikon verran takana ja reilu 3 edessä. Ehdottomasti elämäni rankin viikko, mutta ehdottomasti myös mielenkiintosin ja opettavaisin.

Lauantai ja sunnuntai meni rakentaessa, koristellessa ja organisoidessa. Mitä enemmän pääsin perille käytännönasioista ja siitä, mitä mun pitäis tehdä, sitä enemmän pihalla olin. Teen suorittavaa vuoroa ruoka- ja juomakassalla, jonka lisäks mulla on hirvee määrä kaikenlaista toimistohommaa. Vastaan tilauksista myyntipuolelle, paikallisten palkkojen maksusta, käteislaskuista ja kaikesta neljän kassan päivittäisestä rahaliikenteestä meille, ulos ja pankkiin. Sen lisäks hoidan yhtä ja toista juoksevaa asiaa ja välillä tuntuu että oon täällä kaikille vähän ko äiti. Mesu on ollut poissa pelistä useamman päivän sairastumisen takia, toinen kokki sai kännissä  pataan ja oli sen takia pois ja pikkasen meinas alkaa torikojut kaatuun niskaan. Työpäivät on siis alkanu siinä aamu kymmeneltä ja loppunu puolen yön paikkeilla, joten tänään oon viettäny ansaittua vapaapäivää shoppailun,  syömisen ja lorvailun merkeissä. Huomenna takas sorvin ääreen.

Rädyn Seppohan se oli, joka eräänä hiukkasen huonona hetkenä totes että "Saksa on paska maa".... I AGREE!!! Mistä mä alottaisin... Täällä kaikki toimii käteisellä. KAIKKI! Edes ruokakaupassa ei välttämättä käy kortti, saatika että missään ravintolassa. Torilla jopa tavarantoimittajille pitää maksaa käteisellä, samoin työntekijöiden palkat. Pankkiautomaatit tottakai on sit ihan helvetin vaikeita löytää eli ihan mieletön yhtälö. Tekee elämästä hirveen hankalaa ihmiselle, joka ei oo tottunu kantaa senttiäkään käteistä mukana ikinä. Ja mites noi pankit sitte... mä luulin jotenki, että rahojen laskeminen on niitten työtä mutta eeeeeeeeeeeiiii se niin mee. Kun viet rahaa talletettavaks tilille, sulla pitää olla setelit valmiiks niputettuna tietylle summalle. Kolikot pitää olla valmiiks rullattuna tietylle summalle. Ja silti se rahojen sinne vieminen kestää ihan saatanan kauan, kun ne tottakai pitää sitten siellä laskea uudestaan. Anteeks, mutta minkä takia te teetätte mulla ylimäärästä työtä ja teette sen sit ite uudestaan? MIKSI!?!!!?! Täällä ei toimi Katsomo, eikä Ruutu, eikä Netflix. Täällä ei näytetä duppaamattomia ohjelmia telkkarissa, eikä leffateatterissa. Tääl on pahaa jogurttia, joko semmosta aspartaamimössöä mikä kirvelee suussa TAI semmosta voihin verrattavaa jänkkiä. Se jälkimmäinen kyllä maistuu hyvälle, mut ei jogurttia kuulu pureskella! Täällä maistuu hanavesi ihan Tuusulanjärvelle.

Mut on täällä hyviäki asioita. Kaupasta saa Marabouta. Tääl on Hollisterin kauppa. JA PRIMARK!! Tääl on pakko syödä hedelmiä, koska ei oo jääkaappia mihin ostaa mitään muutakaan. Mulla on kolikko- ja setelilaskurit. Bisse on hyvää ja täältä saa myös siideriä. Ja päivä päivältä opin lisää saksaa ja sen mitä tällä hetkellä osaan ulostuleminen helpottuu.

Viikko on ollu pitkä ja takki on aika tyhjä. Pieni pää on niin sekasin, ettei oikeen saa jäsenneltyä asioita tekstimuotoon. Jahka elämä täällä - toivottavasti - hiukan tasaantuu, koitan kirjottaa jotain kiinnostavampaa. Sekä itelleni, että teille.

Maailmanvalloitus jatkuu!

Current location: City Hotel, Hannover, Germany

Kaikenlaisia juttuja sitä pienen ihmisen matkalle osuukin! Seuraavan kuukauden tuun siis pitämään residenssiä tässä edellä mainitsemassani hotellissa, ehkä maailman pienimmässä hotellihuoneessa. Ihan söötti tää kyllä on ja ajaa asiansa. En nyt saa tähän mitään kuvia näköjään, koska mun puhelin ei suostu yhteistyöhön tän läppärin kanssa. Kattokaa facebookista.

Jos nyt joku vielä ei tiedä mitä teen täällä, ni töitä. Joulumarkkinoilla oon joku muka-päällikkö. Tulin vasta tänään, joten huomenna selviää konkreettisemmin mitä mun pitäs oikeesti tehä. En puhu saksaa, mut ei mun tartte. Oon niin ihana, et pärjään ilmanki.

Mua pelotti ihan hirveen paljon lähtöä edeltävänä päivänä, ei oo varmaan koskaan pelottanu niin paljon. Ees sillon ekalla Englannin reissulla, tai sit aika vaan kultaa muistot. Pelko ja Kontinen myös vie mun yöunet, mut otin sit viime yönä omassa sängyssä tuplana takasin, kyllä maistu <3 Eilen siis matkasin jo Levin kotoa Tuusulan kotiin ja tänään tänne.

Ekaa kertaa ikinä meinasin Köpiksessä myöhästyä vaihtolennolta jonku ihme ajatuskatkoksen takia, don't ask. Istuin tyytyväisenä Starbucksissa evästämässä kun yhtäkkiä kuulutettiin viimesiä matkustajia Hannoverin lennolle. HUPS! Onneks portti oli näköetäisyydellä, joten vahingoilta vältyttiin. Henkiset vahingot oli tosin edessä ihan pian.... Se lentokone... Paperilennokit on isompia kun se!! Mun matkalaukku on isompi kun se!! Sardiinirasia on isompi kun se!! Tartti suurennuslasin että ylipäänsä löysi sen vehkeen sieltä lentokentältä!! A P U A !! Olin ihan varma, et eessä ois tunti ihan helvetillistä turbulenssivuoristorataa joka päättyy varmaan kuolemaan.... Mut pakko todeta näin jälkikäteen, hengissä selvinneenä, että olipahan ehkä tasasin kyyti koskaan. Tosin onhan se nyt melko erikoisen tuntusta kun vielä ilmassa ollessa kesken nousua tuntee kun se kone kiihdyttää. Ekaan varttiin en uskaltanu myöskään liikkua milliäkään, koska epäilemättä se kone ois menettäny tasapainonsa ja joutunu hallitsemattomaan laakakierteeseen, niinku Tomppa Top Gunissa. Paluumatkalla on eessä vielä lyhyempi lento, että saa nähä millä tulitikkuaskilla sitä sit lennetään. Mun matkalaukku tulee sillä kertaa saleen bussilla perässä..

Tänään ei vielä ollu mitään velvollisuuksia, mut käytiin Svenin kans kyllä tutustumaan tuleviin työhuudeihin. Huominen on aikaa saada paikat kasaan, sunnuntaina tulee lehdistö ja maanantaina on avajaiset. Ja tottakai myös tutustuin meidän kantakuppilaan oluen merkeissä. Ja olipahan hyvää.

Huomenna henksubreku klo 8 (yrjöttävän aikasta) ja siitä se lähtee! Palaan astialle!