keskiviikko 14. syyskuuta 2011

Cloudy with a chance of meatballs

Alpit ja pilvet ei vaan toimi yhdessa. Talla hetkella nama haituvaiset ystavani roikkuvat noin 20metria kattojen ylapuolella, joten se niista maisemista sitten. On siis ollut jokseenkin pitkastyttava ja osin jopa masentava paiva Interlakenissa, mutta minkas teet, valilla nainkin.

Palataanpa siis sunnuntaihin. Italialaiset junathan tunnetusti myohastelee ihan ilman lunta ja VRn omistustakin, joten olin hiukan skeptinen sen suhteen, etta ylipaansa paasen saman vuorokauden puolella Sveitsiin asti, kun vaihtoja oli 6. Mutta kuin ihmeen kaupalla selvisin aivan kunnialla perille saakka. Ensimmaiset kaks junaa oli kylla myohassa, mutta niin vahan etta just ehdin viel vaihtaa jatkolle. Maisemat maihtu merenrannan vihreydesta kunnon kallioalpeiksi ja suurinosa koko 8 tunnin junassa istumisesta menikin vaan tuijotellessa ikkunasta ulos ja musiikkia kuunnellessa. Olin perilla Zermattissa vasta kasin aikaan illalla, joten ensimmainen ilta meni lahinna tutustuessa Alexandraan, jonka luota sain majapaikan couchsurfingin kautta. Erittain positiivinen ensimmainen kokemus sohvamajotuksesta ja kokeilen ehdottomasti uudelleen viela talla reissulla, jos vaan onnistun.

Seuraavana paivana oli sitten vuorossa patikointia Alpeilla! Alex neuvo mulle semmosen iisin reitin, mista selvisinki kunnialla, mutta kieltamatta jalat on aika jumissa edelleen. Vajaa viiden tunnin reissu siita tuli, mutta valista istuin terassilla kokiksella ja pysahdyin ottaan kuvia koko aika, etta oishan tuosta nopeemminki selvinny. Terassi oli jossain 1980metrin hujakoilla ja siita naky Matterhorn ja ymparoivat jaatikot. Tunnelmaa hiukan latisti se, etta hukkasin kameran muistikortin johonkin matkalle, mut LUOJAN KIITOS se oli tyhja, joten kuvat on kylla tallessa. Laitan niita kylla heti nettiin kun on saumaa. Niinjoo, ja onnistuin myos polttamaan mun olkapaat kolmannen kerran....

Iltapaivalla patikoinnin jalkeen lahin sit ratikkaretkelle Gornergratille! Ja tuhosin myos loppuvikon matkabudjettini silla, mutta nevermind. Oli joka sentin arvosta! Matka ylos kesti puolisen tuntia ja pystysuorassa jos mitattais niin ylos mentiin semmonen 1,5km ja paatepysakki oli pikkusen alle 3100 metrissa. Puiden valista pilkotti koko matkan Matterhorn ja toisella puolella jotain randomvuoria, korkeita yhtakaikki. En pelkaa korkeita paikkoja... mut se ratikka oli silti suht epamiellyttava kokemus. En varmaan parjais ikina laskettelemassa Alpeilla, kuolisin niihin gondolihisseihin! Paatepysakilta paasi sit viel kavellen kiikkumaan muutaman 10 metria ylospain semmoselle nakoalatasanteelle ja olihan vaan maisemat. Eipa oo tullu ennen noin korkeella kaytya, eika varmaan heti tuu uudestaan mentya, niin mitapavoit ko vaan tuijottaa ja ihmetella! Puol tuntia palloilin siella ylhaalla ja sit taas ratikalla alas, nyt jo paljon rennommissa tunntelmissa.

Illalla oli luvassa lahinna pakkaamista ja hengailua Alexin kanssa. Katottiin elokuva In Bruges ja paatettiin, et mun pitaa kayda siella viela talla reissulla, koska se on aika siisti mesta. Joku pieni keskiaikanen kaupunkin Belgiassa, mikapa siina. Kaytiin myos paraglidingtyyppien kans viinilla ja siel oli yks suomalainen mimmi myos, oli niiiiin outoa puhua suomea! Kuullosti ihan oudolta omaan korvaan kun on taas tottunu englantiin.

Tiistai aamuna oli vuorossa haahuilua Zermattissa ympariinsa ja iltapaivalla hyppasin junaan kohti Interlakenia. Pari tuntia siina vierahti myos yhdella kovin ihastuttavalla aurinkoterassilla baarin katolla. Siel on takka ja grilli ja systeemit, ja se on vahan ko laivan kansi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti